Social Media

"Sä ootki niin Fitness"

22. helmikuuta 2017
Mä oon ikäni liikkunut jollain tasolla ja aina harrastanut jotain lajia. Nuorena tanssin, pelasin jalkapalloa ja lentopalloa, lenkkeilin  ja myöhemmin ratsastin monta vuotta. Jokaisessa lajissa myös kilpailin ja esiinnyin paljon. En osaa harrastaa mitään, jos mulla ei ole mitään tavoitteita kyseisen lajin suhteen ja siksi mä salilla käynnin aloitettuani aloin haaveilla fitness-lavalle nousemisesta. Kaksi vuotta sitten mieheni pakotti mut ostamaan salikortin ja ekan käynnin jälkeen jäin aivan koukkuun. Alkuun en osannut tehdä yhtään mitään salilla ja motivaatio koki iskuja monen monta kertaa. Mielenkiinto pysyi yllä kun iltaisin luin fitnessblogeja ja hain tietoa kilpailemisesta. Totesin itselleni, että haluan myös seistä tuolla lavalla joku päivä.



Koska palo kilpailla on kova ja salitreenaaminen on täysin mun juttu, olen kyllä kuullut muutamaan otteeseen myös perinteisen saarnan siitä, että fitness tulee pilaamaan mun elämän. Onneksi joukkoon mahtuu myös kannustavia puheita. Mun mielipide on se, että fitness on elämäntapa. Sä syöt puhtaasti, treenaat ja pidät vartalon kunnossa vuoden ympäri, mutta se ei myöskään tarkoita ikuista kieltäytymistä suklaasta, pullista ja rasvaruuasta. Herkkujakin voi syödä kohtuudella. Minäkin rakastan suklaata yli kaiken, mutta valitettavasti se ei edistä kropan kehittymistä mitenkään ja sen syöminen jääköön vapaasyöntipäiville. Osalla ihmisistä menee jostain kumman syystä tunteisiin, kun joku haluaa keskittyä täysillä johonkin omaan projektiin. Vieläkään en ole keksinyt syytä, että miksi? Johtuuko se kateudesta, kommentoijan huonosta itsekurista vai pakosta päästä sanomaan jostain asiasta kun joku tekee asiat eri tavalla?


Tiedän, että jotkut paheksuvat toisten valintoja ja joidenkin mielestä on aivan turhaa kiskoa salaattia, herätä aamulla aikaisin aamulenkille ja painella illaksi vielä nostamaan rautaa. Se on vain oma valinta. Jos itse kieltäydyn alkoholista tai minulle tarjotusta rasvaisesta/makeasta ruuasta, ei se tee minusta tylsää ja tiukkapipoista kalorinkyttääjää. En tuomitse yhtään ketään jos joku ei halua urheilla tai jos haluaa syödä suklaata joka päivä. Siksi ihmettelen miksi ihmiset tuomitsevat jos joku haluaa syödä terveellisesti ja treenata kovaa? Minua ei motivoi salilla mun ulkonäkö ja moni yleistääkin salimimmit ulkonäkökeskeisiksi ihmisiksi, jotka napsivat vain kuvia Instagramiin koko treenin ajan ja kirjoittavat alle #fitness ja #trainhardorgohome. Mua puskee eteenpäin ajatus siitä, että joku päivä pääsen valitsemaan itselleni valmentajaa, kisabikineitä ja lyömään kilpailupäivän lukkoon. Mun mielestä tätä tehdään intohimosta treenaamiseen, syömiseen, kilpaurheiluun ja yleiseen hyvinvointiin, ei ulkonäön takia eikä etenkään sen takia, että fitness on muotia. Salilla voi myös käydä ilman kilpailutavoitteita ja se on maailman loistavin tapa muokata haaveilemasi keho. Jokainen on upea sellaisena kuin on ja myöskin ilman "Fitness"-statusta. 

  
Post Comment
Lähetä kommentti