Social Media

Se kuuluisa treenimotivaatio

18. maaliskuuta 2017

Ei ole yksi eikä kaksi kertaa kun olen miettinyt työpäivän jälkeen kodin eteisessä, että miten ihmeessä saan kasattua itseni illan salitreeniin. Toinen paha tilanne on myös seuraavan päivän iltavuoro, jolloin punttitreeni on edessä klo 7.00 aamulla. Nämä ovat tilanteita missä joutuu aina henkisesti kamppailemaan itseään vastaan. Mukavuudenhaluisena ihmisenä, myös aamuaerobiselle lähtö monesti pistää mietityttämään, että miksi ihmeessä mä tätä teen. Siinä kohtaa myös yleensä tulee se välähdys ja syy myös mun toiminnalle. 

Joskus minuakin kiinnostaa se aamuaerobinen tai punttitreeni yhtä paljon kuin istuminen muurahaispesään. Se on ihan normaalia eikä se tarkoita pään hajoamista tai luovuttamista kuten moni sen mieltää. Itse jos olen nukkunut huonosti, päivä on ollut pitkä tai olen juonut liian vähän vettä - on silloin todella väsynyt olo ja treenaamaan lähtö on vaikeaa. Välillä tulee myös kunnon laskuja, jolloin tekee mieli vain heittää vetoremmit naulaan ja siirtyä pitsin nypläykseen. Sen verran itselläni on ainakin luonnetta, että luovuttaminen ei tule kysymykseenkään. Ei missään tapauksessa. 





AIM'N HOUSUT TÄÄLTÄ

NIKE-TOPPI TÄÄLTÄ

Yleensä kahvikupin ja pienen oman hetken sekä oman tsemppauksen jälkeen on fiilis loistava ja lähden salille aika nopeastikin. Etenkin pitkän työpäivän jälkeen joudun monesti ottamaan tunnin verran lukua kotona, että saan riittävän fokuksen tulevaan treeniin. Monesti myös motivaation laskiessa mietin mun tavoitetta ja unelmia. Miksi mä toimin näin ja jos poikkean ruokavaliosta, pääsenkö mä mun tavoitteeseen? Onko keho nyt niin väsynyt, että tarvitsen ylimääräisen lepopäivän vai onko se mun mieli, joka ei halua nyt vain treenata ja keskittyä siihen täysillä? Isoin muutos ajatusmaailmassa on tapahtunut lepopäivien suhteen ja oikean väsymyksen erottamisen mielentilasta. Treenin skippaaminen erittäin väsyneenä ei tee minusta luovuttajaa eikä se estä minua kehittymästä, päinvastoin! 

Aikaisemmin mä menin salille treenaamaan mun saliohjelmaa. Hyvä yritys sinänsä mutta viimeisten viikkojen aikana olen oppinut menemään salille treenaamaan itse kohdelihasta. Olen jotenkin hoksannut sen, että miten se tuntuma saadaan perille ja miltä tuntuu kun se lihas on oikeasti treenattu loppuun. Uusi valmennus tuo myös motivaatiota mutta jotenkin nyt tuntuu erilaiselta. Bikinin aikaan fiilis meinasi usein tuntua siltä, että valmennus ei etene ja sama kaava toistuu vain koko ajan. Toisen peräkkäisen BC:n kohdalla se ns. arki iski vasten näköä. Kaipasin vaihtelua treeneihin ja syömisiin, joten siitäkin syystä motivaatio on taas korkealla. 




AIM'N TREENIHOUSUT TÄÄLTÄ

TAFFERIT TÄÄLTÄ

 Mun motivaatiota syö monesti myös treenipäivät, jolloin ei ole kohteena ne "suosikki" lihasryhmät. Itsehän voisin painaa hauiskääntöjä ja vipunostoja vaikka maailman tappiin asti, mutta vihaan jalkapäiviä sekä selkäpäiviä. Jalkapäivistä olen väkisin opetellut vain tykkäämään, mutta selän treenaaminen on tuntunut aina vaikealta ja treeni ei ikinä mene kunnolla perille. Päätin kerrankin panostaa apuvälineisiin ja ostin itselleni Tafferit, joilla saan paremmin kiinni tangosta/laitteista eikä ote lipsu. Viimeisimmän selkätreenin jälkeen olen aivan myyty. Selkä on selvästi ottanut osumaa ja treeni mennyt perille! Ehkä mä alan myös tykätä niistä selkäpäivistä!

Monesti buustaan motivaatiota myös uusilla salivarusteilla. Myin kirpputorilla kuluneella viikolla kaikki liian isot vaatteeni pois ja päivitin treenivarusteisiin mm. uuden Niken topin ja kahdet uudet Aim'n- merkkiset treenihousut. Nämä housut ovat olleet jatkuvasti loppu House of Brandonilta ja heti kun sain sähköpostiin tiedon, että kokoani on taas varastossa - lähti rahani pankkikortilta yhtä nopeasti. Kummatkin housut ovat olleet jo tositoimissa ja niiden istuvuus on aivan omaa luokkaansa! Todella hyvät jalassa ja korkea vyötärö on aina plussaa! Jos motivaation saa pysymään ylhäällä jopa materian avulla, ei sekään väärin ole. Loppupeleissä se muutos kuitenkin lähtee omasta pääkopasta ja halusta.

Minua motivoi kilpailuhenkisenä ihmisenä kisat sekä myös hyvä olo ja jaksaminen. Jaksan paremmin arjessa kun syön hyvin ja säännöllisesti eikä kroppa petä kun pidän sen kunnossa. Kaupan päälle yleensä saa kohentuneen ulkonäön ja paremman fiiliksen! Kaikkien ei tarvitse kilpailla eikä tähdätä edes sinne käydäkseen salilla. Kuntosali on kaikkien paikka ja loistavin liikuntamuoto pitää itsensä monipuolisesti kunnossa.


Miten sinä pidät oman motivaatiosi yllä jos urheiluharrastus alkaa tökkiä? 




Bull's All Out - ROK ROK!

13. maaliskuuta 2017
Nyt se alkoi! Olen odottanut tätä valmennusta yli kuukauden ja nyt se vihdoin on alkanut virallisesti. Ruokavaliot ja treenit sain käsiini jo 9.3., joten ruokavalion otin käyttöön samantien. Olin myös lepoviikolla koko viime viikon, joten menin lepopäivän ruokavalioilla luonnollisesti kun kulutus on silloin pienempi. Koska mulla alkoi dieetti pari viikkoa sitten, jatkuu tämä Bullin valmennus edelleen rasvanpolttoa tehostavana mutta myös samalla pyritään maksimoimaan lihasmassan kasvatus. Pääpaino siis lihaksissa, ohessa sitten palaa se rasva mitä palaa.

Olin myös sunnuntaina 12.3 All Out-valmennuksen ennakkotapaamisessa, joka järjestettiin Tampereen Hallituskadun Wolffilla. Ohjelmassa oli treeniä ja luentoa tulevasta valmennuksesta. Itse halusin treenata käsiä ja toive toteutui sen suhteen. Samalla kun painoin hauiskääntöjä sekä ojentajaliikkeitä, mietin varmaan sata kertaa etten ole kyllä ikinä treenannut niin kovaa mitä sillä hetkellä. Silloin kun lihaksesta oikeasti loppui voima, vieressä seisova pt käski tekemään vielä ainakin 3-5 toistoa. Omassa treenissä tulen myös panostamaan siihen, että väsytän lihaksen oikeasti enkä vain kuvittele niin. Teinkin tänään ensimmäisen selkätreenin ohjelmasta ja kyllä oli ihan eri meininki salilla kun sai ryskätä isojen romujen kanssa!







Maanantaiaamu alkoi "Tequilashotilla ála Jari" heti tyhjään vatsaan. Sitruunashotti ilman viinaa ja suolaa sisältäen hieman glutamiinia, millä saakin päivän hyvin käyntiin. Perinteisellä aamuaerobisella oli törkeän komea keli ja oli aivan huikea fiilis tulevasta. Tiesin jo ennakkotapaamisen jälkeen, että olen valinnut täysin oikean valmennuksen itselleni. Bikini Challenge on aivan loistava valmennus jos haluaa oppia treenaamaan salilla sekä syömään puhtaasti ja treeniä tukevasti, mutta kaipasin itse kunnon haastetta. Nyt musta tuntuu, että on oikea tekemisen meininki ja valmennukseen sisältyvä Facebook-ryhmä kyllä jaksaa motivoida kun kaikki on aivan täysillä mukana tässä. Kukaan ei surkuttele kun tekee mieli herkkuja ja Jari on pitänyt kyllä huolen, että jokainen on joutunut miettimään myös omia motiivejaan valmennuksen suhteen. Hän myös painotti, ettei All Out ole vain muutaman viikon valmennus vaan se on oikeasti suunniteltu ympärivuotiseksi. Tämä sai miettimään mun omiakin motiiveja ja sitä mihin oikeasti tähtään. Haluanko olla kesällä kireä vai aionko olla elämäni parhaassa kunnossa kun kiskon kilpailubiksuja päälle?

"Jos unelmien eteen ei tee töitä päivittäin, tulee unelmasta vain haave"

Jo ennen kuin valmennus alkoikaan, päätin jäädä All Out-valmennukseen mukaan pysyvästi. Tämä tukee paljon paremmin mun unelmaa kilpailemisesta ja sitä kohti aion mennä kuin höyryjuna. Kesällä voisi harkita jo ensimmäisiä poseeraustunteja, että pääsen harjoittelemaan niitäkin itsenäisesti. Tiedän olevani erittäin jäykkä ja poseeraus tulee vaatimaan töitä, mutta jos olen tähän mennessä tehnyt töitä unelman eteen jo kaksi vuotta, jaksan kyllä myös tehdä kaiken työn sen eteen myöskin jatkossa. ALL OUT!



Uutta ja Vanhaa

9. maaliskuuta 2017

Ihan vain "pienenä" kosmetiikkafriikkinä ajattelin julkaista nämä vanhat luottotuotteet ja myös uudet, jotka raivasi tiensä mun sydämeen. Ihan vain siksi, että mun huulet kuivuu helposti eikä niihin auta mitkään perusrasvat, on tämä Akademikliniken- merkkinen huulihoito joka euron väärti! Hieman epäröin melkein 30e hintaa mutta parin käyttökerran jälkeen totesin, etten aio muita rasvoja edes enää käyttää. Huulet eivät ole rohtuneet ollenkaan viimeisen parin kuukauden aikana mitä tämä on ollut käytössä ja ne pysyvät myös kosteina vaikkei hetkeen lisäisikään. Nimensä mukaisesti tämä on huulihoito, mutta käytän sitä perusrasvana sekä laitan öisin tätä aina paksun kerroksen huuliin. 




Itseruskettavienkin suurkuluttajana tämä Vita Liberatan tytäryhtiön lanseeraama voidemainen itseruskettava on tullut jäädäkseen mun hyllyyn. Vita Liberata on loistavaa tavaraa, mutta useamman 100ml putkilon ostaminen alkaa tuntua lompakossa. Tämä purkki irtoaa alle 20e melkein joka paikasta ja ihan varmasti on riittoisaa. Yhdellä levityksellä saan itseni riittävän päivettyneeksi ja jos tarvitsen tummempaa lookkia esim. juhliin - kahtena iltana peräkkäin levitettynä olen kuin ulkomailla käynyt. Tämä myös sopii salilla kävijälle hyvin, sillä hiotessa ei kärähdä itseruskettavan käytöstä ;) Monesti vaahtomaiset alkaa ainakin mulla levitä pitkin ja poikin ihoa, mutta tämä pysyy kuin tauti. 

Kasvovesien suhteen Lumenen uutuus oli mulle kuin lottovoitto. Tällä olen saanut ihanan raikkaan ja heleän tunteen mun kasvoille puhdistuksen jälkeen. Tämänkin ostin ihan huvikseni vain testiin kun n. 4e hinta houkutteli kovasti. Iho jää erittäin hyvin vastaanottavaiseksi kasvovoiteille ja ne imeytyvät myös hyvin tämän käytön jälkeen. Oikeastaan mitään miinusta en tästä kasvovedestä ole löytänyt vielä. Toistaiseksi se saa kyllä jäädäkin hyllyyn vakiopurkiksi. 




Luottomeikkivoide ja primeri löytyy sitten Isadoran ja NYX:in leiristä. Meikkivoide on erittäin peittävää ja paksua, joten sitä ei tarvitse alkaa kerrostaa eikä lisäillä hirveitä määriä. Siitä syystä kestää melkein neljä kuukautta ennen kuin meikkivoide loppuu. Sävy mulla on tummin eli numero 64 ja tämä sävy on myös sopinut itseruskettavan väriin todella hyvin. Primer on palvellut hyvin ja hieman vesimäinen koostumus helpottaa sen levittämistä tasaisesti. Toistaiseksi ainakaan näistä kaveruksista en parempaa ole löytänyt kauppojen hyllystä. Meikkivoiteen yli 20e hinta ei ehkä sovi aina kukkarolle, mutta itse tuotteena se on kyllä joka euron arvoinen. Primerilla on hintaa n. 15e melkein joka paikassa.

Ihan vain siksi, että rakastan hajuvesiä oli mun pakko hankkia tämä Escadan uusi tuoksu itselleni Emotionista! Kävin sitä tuoksuttelemassa töiden jälkeen mutta nukuttuani yön yli, piti mun käydä se sitten ostamassa. Aivan jäätävän ihana kesäinen ja raikas tuoksu! Tällä menolla joudun ostamaan uuden samanlaisen ennen kesää, sillä en voi olla käyttämättä tätä jatkuvasti! Tuoksu on vaan niin ihana!



Oletteko muut käyneet tuoksuttelemassa Escadan uutta tuoksua? Vai onko olemassa jokin toinen hyvä kesätuoksu, mitä kannattaisi harkita myös? 


Dieettiviikko 2

5. maaliskuuta 2017
Uusi viikko on mennyt taas kuin siivillä. Ennen kuin huomasinkaan, oli jo perjantai ja viikko läheni loppuaan. Huomasin sen myös siitä, että koko viikon kuvat olinkin nappaillut puhelimella. Arki on mennyt keskittyessä siihen, että treenaan ja syön sekä hoidan työni niin hyvin kuin pystyn. Etenkin syömiset olen saanut hoidettua 100% maaliin ja treenit olen hoitanut myös. Tällä viikolla olin myös melkein joka päivä iltavuorossa töissä, joten oikeastaan kaikki treenit tein aikaisin aamulla 6-8 aikaan.

Puolessa välissä viikkoa meinasi tulla pieni notkahdus jo motivaation suhteen. Ihmismieli on ihmeellinen, vaikka käytännössä sulla menee hyvin ja nälkä ei hirveästi vaivaa niin silti on tiukkaa katsella kun ympärillä ihmiset syövät pullia, karkkia, suklaata jne. Jotenkin se entinen sokerihiiri nosti taas päätään ja etenkin lepopäivinä tämä on monesti ongelma kun ruuan määrä on pienempi. Treenipäivinä kaikki keskittyminen menee siihen, että koko se ruokamäärä tulee syötyä. Muutaman fitnessblogin, Instagramin selaamisen ja salaattiannoksen jälkeen fiilis oli toinen. Jotenkin huomaan itsessäni vielä piirteitä, että silloin kun on tylsää- tekee mieli syödä.




'


Jotenkin vieläkin oudoksun sitä, että loppupeleissä itse dieetillä saa syödä aika paljon. Verrattuna siihen, että lihasten kasvua tukeva ruokavalio sisältää paljon enemmän ruokaa kuin dieetillä. Se taas on aiheuttanut miettimistä, että keräänkö sittenkin painoa vain lisää, vaikka tarkoituksena on polttaa rasvaa pois. Peili, vanhat vaatteet ja valokuvat kyllä kertoo loppupeleissä sen totuuden. Tähän mennessä minulta on lähtenyt 1,5kg painoa. Lähinnä sekin oli nestettä, mitä kroppaan oli kertynyt todella paljon.  Otin myös kuvia itsestäni nähdäkseni hieman suuntaa ja vertasin vanhoihin kuviin - muutos oli kyllä aika huomattava!

Tein myös tietoisen päätöksen siitä, että aloitan 13.3 Bull's All Out-valmennuksen muiden mukana. Ensi viikko tulee sisältämään kevyempiä pumppailutreenejä sekä tankkauspäivän, että saan Bullin valmennuksesta kaiken tehon irti. Aion myös pysyä Bullin valmennuksessa jatkuvasti eli tämä ei tule ihan heti loppumaan. Tässä kohtaa on siis erittäin hyvä vaihtaa rytmi oikeaksi etten koko ajan olen muiden perässä uudessa valmennuksessa. Ruokavalio tulee myös muuttumaan mutta sen näkee sitten ensi viikon lopussa, tuleeko siihen mitään radikaalia muutosta. Koska mulla on tähtäimenä kisata joskus, olen aika pomminvarma siitä, että pääsen build-ruokavaliolle kasvattamaan lihasta. Aion silti varata Bullilta aikaa henkilökohtaisempaa keskustelua varten tavoitteiden puolesta. Olen kuitenkin sitä mieltä, että tein oikean valinnan lähteä Bullin matkaan. Kaipaan jotain äijämäistä menoa tähän touhuun ja kiekot saa luvan rymistä salilla vieläkin enemmän!

Hemmottelua

3. maaliskuuta 2017

Aikaisemmassa postauksessa "Bad Hair Day"  - kerroin mun hiusprojektista missä mun hiukset muuttui erittäin tummanruskeasta vaaleampaan ombreen. Kävin tänään kampaajalla, että mun hiusten väristä saataisiin tasaisempi ja eloisampi. Entisessä värissä mulla oli selkeästi tummia ellei jopa mustia kohtia hiuksissa, joten kampaaja käytti tänään aikaa sen värin purkamiseen. Tehtiin samalla myös Olaplex-hoito ettei mun hiukset vahingoitu enää yhtään enempää. Uusi sävy hiuksissa on selkeästi kylmempi ruskea kuin lämmin, mikä oli erittäin toivottu lopputulos. Haaveilen vielä kuitenkin, että jokin päivä omistan vaaleat hiukset.

Olin myös iloinen, että epäluuloistani huolimatta uskaltauduin kampaamoon, sillä aikaisemmat kampaajani ovat onnistuneet tekemään hiuksistani kaikkea muuta kuin mitä olisi pitänyt. Olen myös erittäin nopea muuttamaan mieltäni hiusten suhteen ja saatan mennä väristä toiseen erittäin nopeasti. Nyt värjäystulos on sellainen, millä pärjään varmastikin pitkään ja aion myös kuopata kotivärjäilyt. Niillä olen lähinnä vain saanut aikaan huonokuntoiset hiukset, joita saa nyt sitten elvytellä takaisin henkiin.






Samalla reissulla kävin hakemassa pientä täytettä mun kosmetiikkahyllyyn Sokokselta. Olen pitkään himoinnut L'oreal Pure Clay - maskia mustana, joten pienenä alehaukkana nappasin sen hyllystä mukaan. Samalla reissulla ostin uuden meikinkiinnityssuihkeen NYX:ilta sekä myös Soft Matte Lip Creamin sävyssä Abu Dhabi. Tätä lip creamia olen myös kuolannut jo jonkin aikaa, mutta se tuntuu olevan lähes aina loppu. Tällä kertaa onnistuin nappaamaan sen mukaani ja olin värivalintaan erittäin tyytyväinen. Hieman rusehtava nude onkin mun lemppari tällä hetkellä huulipunissa.  

Oikeasti pidän vielä ostolakkoa yllä, mutta ainakin 70% ostamistani tuotteista oli oikeasti tarpeellisia. Huulipuna oli kyllä heräteostos, myönnän sen täysin. (Guilty! :D)  Kosmetiikkafanina on vaikea ohittaa täydellisen väristä huulipunaa, joka huutaa sun nimeä hyllyssä. Nyt on ainakin uusi luottopuna arkeen, eikös siinä ole jo ihan tarpeeksi syytä ostaa se? Loppuillan aion hemmotella itseäni lisää ja tehdä täyden kasvo- sekä vartalohoidon itselleni perjantain kunniaksi!

Ihanaa viikonlopun alkua! <3 

Ajatuksia bloggaamisen aloittamisesta

1. maaliskuuta 2017
Tämä aihe on pyörinyt mulla mielessä ainakin vuoden verran ja myös silloin kun tein tämän blogin ulkoasua. Kävin mielessäni läpi kaikki kauhukuvat mitä tähän harrastukseen voisi liittyä. Eniten minua kuitenkin tässä hommassa jännitti se, miten läheiseni suhtautuvat tähän bloggaamiseen. Etenkin kun olen saanut tästä asiasta muutenkin kuittailua tutuilta ihmisiltä. Haave myöskin fitnesslavoista on ollut asia, mitä en ole kauheasti huudellut mutta nyt sekin  on sanottu täällä ääneen. Lupasin itselleni alkuvuodesta, että teen just kuten haluan enkä kuuntele muita. Tässä se nähtiin, miten sen toteuttaminen on aika vaikeaa.

Itse olen aina innolla lukenut minua kiinnostavia blogeja ja etenkin fitness- sekä kauneusblogit ovat mun lemppareita. Kauneusblogeja yritän vältellä nyt ostolakon aikana etten innostu täydentämään enää yhtään mun meikkivarastoa. Fitnessblogeista saan taas itselleni motivaatiota ja treenivinkkejä sekä ruokaohjeita. Minusta blogin pitäminen on nykyään normaalia, mutta silti koen sen erittäin jännittävänä asiana. Sama asia on myös asioiden kertominen Snapchatissa niin, että kasvot näkyvät. Jotenkin tuntuu aivan hassulta höpöttää puhelimen kameralle ja omille seuraajille miten treeni meni ja miten tulee kuolema kun ei saa kahvia. Siksi usein kirjoitankin asiani tekstimuodossa snappeihin. Toisaalta, ehkä tämä on vain yksi asia lisää mihin en ole tottunut. Uskoisin myös edelleen pelkääväni sitä, että joku huomauttaa mulle asiasta jollain tavalla. Yleensä se tulee tutuilta pienenä kuittailuna ja se jotenkin tuntuu hirveän "nololta".






Hauskintahan tässä on se, että tämä ei ole ensimmäinen blogini. Minulla on ollut muutama vuosi takaperin hevosiin painottuva blogi, jota päivitin todella ahkerasti. Lopetettuani ratsastuksen ja hevoset kokonaan, poistin koko blogin Bloggerista. Tänä päivänä se hieman harmittaa, koska ne muistot olisin voinut edes säilyttää. Ratsastuksen lopettaminen oli sen verran rankka paikka, etten halunnut minkään asian muistuttavan siitä enää ikinä.

Eniten olen ehkä ollut hukassa blogin aiheen kanssa. Ennen yritin pitää kauneusblogeja, mutten ikinä onnistunut pitämään niitä elossa. En ikinä jaksanut kuvailla tai edes ottaa kameraa mukaan. Suurin syy siihen oli myös mun entinen ulkonäkö, miksen ikinä julkaissut itsestäni kuvia blogiin. Nykyiseen ruotooni kun lisätään vielä 20kg ylipainoa - on tuloksena entinen Tessa, joka pelkäsi kovasti ulkonäöstä johtuvaa arvostelua sekä koin itseni maailman rumimpana ihmisenä.  Itsetuntoni on noussut todella paljon ylöspäin ja se vanha Tessa, joka joskus olin - on niin mennyttä. Nykyinen minä uskaltaa tehdä asioita ja etenkin niitä mistä pidän. Uskallan myös töissä avata suuni, jos haluan sanoa jotain sekä työtovereille, esimiehille tai asiakkaille. Vanha minä nieli aivan kaiken mitä eteen tuli.

Etenkin nyt tuntuu siltä, että minun tarvitsi vain miettiä omat motiivini läpi mitä haluan tehdä ja miksi. Ainakin blogin pitäminen ei ole mitenkään verrannollinen mr. Anatuden uuteen biisiin ;) Viimeisten viikkojen aikana olen kyllä mennyt omalta mukavuusalueelta niin kauas kuin olla ja voi. Herään nykyään arkisin klo 6-7 aikaan salille, noudatan ruokavaliota gramman tarkkaan enkä sooloile omiani, en jousta treeneistä, otan aikaa läheisille sekä hoidan työni 100% maaliin. Pidän myös huolta, että mun blogi pysyy elossa ja ahkerasti päivittyvänä. Oikeastaan mun vapaa-aika mitä jää, menee suunnitellessa uusia postauksia tänne sekä laitan nykyään kalenteriin itselleni aikaa valokuvaamista varten. Alla oleva iskulause löytyi Pinterestistä ja se oikeastaan kiteyttää koko postauksen sanoman. Sun mieli on suurin syy miksi sinä et tee asioita.