Social Media

Ajatuksia bloggaamisen aloittamisesta

1. maaliskuuta 2017
Tämä aihe on pyörinyt mulla mielessä ainakin vuoden verran ja myös silloin kun tein tämän blogin ulkoasua. Kävin mielessäni läpi kaikki kauhukuvat mitä tähän harrastukseen voisi liittyä. Eniten minua kuitenkin tässä hommassa jännitti se, miten läheiseni suhtautuvat tähän bloggaamiseen. Etenkin kun olen saanut tästä asiasta muutenkin kuittailua tutuilta ihmisiltä. Haave myöskin fitnesslavoista on ollut asia, mitä en ole kauheasti huudellut mutta nyt sekin  on sanottu täällä ääneen. Lupasin itselleni alkuvuodesta, että teen just kuten haluan enkä kuuntele muita. Tässä se nähtiin, miten sen toteuttaminen on aika vaikeaa.

Itse olen aina innolla lukenut minua kiinnostavia blogeja ja etenkin fitness- sekä kauneusblogit ovat mun lemppareita. Kauneusblogeja yritän vältellä nyt ostolakon aikana etten innostu täydentämään enää yhtään mun meikkivarastoa. Fitnessblogeista saan taas itselleni motivaatiota ja treenivinkkejä sekä ruokaohjeita. Minusta blogin pitäminen on nykyään normaalia, mutta silti koen sen erittäin jännittävänä asiana. Sama asia on myös asioiden kertominen Snapchatissa niin, että kasvot näkyvät. Jotenkin tuntuu aivan hassulta höpöttää puhelimen kameralle ja omille seuraajille miten treeni meni ja miten tulee kuolema kun ei saa kahvia. Siksi usein kirjoitankin asiani tekstimuodossa snappeihin. Toisaalta, ehkä tämä on vain yksi asia lisää mihin en ole tottunut. Uskoisin myös edelleen pelkääväni sitä, että joku huomauttaa mulle asiasta jollain tavalla. Yleensä se tulee tutuilta pienenä kuittailuna ja se jotenkin tuntuu hirveän "nololta".






Hauskintahan tässä on se, että tämä ei ole ensimmäinen blogini. Minulla on ollut muutama vuosi takaperin hevosiin painottuva blogi, jota päivitin todella ahkerasti. Lopetettuani ratsastuksen ja hevoset kokonaan, poistin koko blogin Bloggerista. Tänä päivänä se hieman harmittaa, koska ne muistot olisin voinut edes säilyttää. Ratsastuksen lopettaminen oli sen verran rankka paikka, etten halunnut minkään asian muistuttavan siitä enää ikinä.

Eniten olen ehkä ollut hukassa blogin aiheen kanssa. Ennen yritin pitää kauneusblogeja, mutten ikinä onnistunut pitämään niitä elossa. En ikinä jaksanut kuvailla tai edes ottaa kameraa mukaan. Suurin syy siihen oli myös mun entinen ulkonäkö, miksen ikinä julkaissut itsestäni kuvia blogiin. Nykyiseen ruotooni kun lisätään vielä 20kg ylipainoa - on tuloksena entinen Tessa, joka pelkäsi kovasti ulkonäöstä johtuvaa arvostelua sekä koin itseni maailman rumimpana ihmisenä.  Itsetuntoni on noussut todella paljon ylöspäin ja se vanha Tessa, joka joskus olin - on niin mennyttä. Nykyinen minä uskaltaa tehdä asioita ja etenkin niitä mistä pidän. Uskallan myös töissä avata suuni, jos haluan sanoa jotain sekä työtovereille, esimiehille tai asiakkaille. Vanha minä nieli aivan kaiken mitä eteen tuli.

Etenkin nyt tuntuu siltä, että minun tarvitsi vain miettiä omat motiivini läpi mitä haluan tehdä ja miksi. Ainakin blogin pitäminen ei ole mitenkään verrannollinen mr. Anatuden uuteen biisiin ;) Viimeisten viikkojen aikana olen kyllä mennyt omalta mukavuusalueelta niin kauas kuin olla ja voi. Herään nykyään arkisin klo 6-7 aikaan salille, noudatan ruokavaliota gramman tarkkaan enkä sooloile omiani, en jousta treeneistä, otan aikaa läheisille sekä hoidan työni 100% maaliin. Pidän myös huolta, että mun blogi pysyy elossa ja ahkerasti päivittyvänä. Oikeastaan mun vapaa-aika mitä jää, menee suunnitellessa uusia postauksia tänne sekä laitan nykyään kalenteriin itselleni aikaa valokuvaamista varten. Alla oleva iskulause löytyi Pinterestistä ja se oikeastaan kiteyttää koko postauksen sanoman. Sun mieli on suurin syy miksi sinä et tee asioita.  







2 kommenttia on "Ajatuksia bloggaamisen aloittamisesta"
  1. Kivanlainen blogi sulla! Jään seurailemaan :-)

    http://millatt.blogspot.fi/

    VastaaPoista