Social Media

Proteiinipatukoiden salatut elämät

27. toukokuuta 2018
Hellurei! Käppäilin lisäravinneosastolla kaupassa ja tsekkailin proteiinipatukoita. Nappasin samalla tämä postaus mielessäni muutaman patukan hyllystä ja päätin avata hieman niiden sielunelämää. Sanalla "proteiini" saadaan myytyä ihmisille ihan mitä vaan moskaa. Valitettavasti näin käy myös näiden "terveystuotteiden " kohdalla. Protskupatukkaa ostaessa joutuukin olemaan silmät auki ja lukemaan sen ravintosisällön lävitse ennen ostopäätöksen tekoa. Avasin tähän postaukseen muutaman patukan ja käyn niitä hieman läpi. Ihan kaikkea ainesosaluetteloista en näistä ala listata(koska en itse jaksaisi lukea moista tekstiä), vaan kerron tärkeimpiä pointteja.

Proteiinipatukka ei korvaa oikeaa ruokaa ja käyttäisin sitä itse esimerkiksi silloin kun pitää saada välipala ennen treeniä, mutta kylmäsäilytysmahdollisuutta omille eväille ei ole. Vaihtoehtoisesti se toimii myös hätävarana mikäli on aamulla käynyt kämmi ja eväät ovat kotona jääkaapissa. Vaihtoehtoja on kuitenkin nykyään paljon enemmän proteiinipatukallekin, joten tämänkin pystyy periaatteessa kiertämään täysin. Protskupatukat kuitenkin ovat ihmisille tuttuja ja niitä kiskotaan usein välipalaksi kun oikeaa ruokaa ei ole käsillä. Usein myös herkkulakkojen alkaessa se ns. herkku korvataan jollain proteiinituotteella eli "terveellisemmällä vaihtoehdolla" sen suklaapatukan sijaan.

Lisäravinneosasto on kaupoissa iso viidakko, joten en ihmettele jos joku siellä on aivan hukassa valikoiman kanssa. Patukoitakin löytyy joka lähtöön kuten esimerkiksi suklaanmakuisia, valkosuklaalla kuorrutettuja, toffeeta, minttua, sitruunaa...You name it. On eri kokoista ja näköistä monelta eri merkiltä. Mitä nyt suurinpiirtein kannattaa edes vilkaista ja mitkä voi ohittaa samantien?


Raahasin kaupasta muutaman patukan niin Fastilta, Leaderilta, Barebellsilta, Sportlifelta sekä vanha kunnon Rainbow tarttui myös matkaan. Ensimmäinen asia, mitä itse katson proteiinipatukoista on niiden proteiinin sisältö. Jep, luit oikein.  Joissakin patukoissa proteiinin määrä on olematon, mutta hiilarin määrä menee aivan jäätäviin sfääreihin. Rainbown patukka onkin tästä aivan loistava esimerkki. Ainesosaluettelo on myös tärkeässä asemassa ja mikäli ainesosalistalla heti kärjessä on sokeri tai esim. jokin glukoosiin tai fruktoosiin viittaava siirappi tmv. on tuotteessa yleensä mukavasti myös hiilareita sokerin kautta.

Rainbow proteiinipatukka (50g) 
Kokonaiskalorimäärä: 190g
Proteiinia: 16g
Hiilihydraattia 17,5g, joista sokereita 14,5g
Rasvaa 6g, joista tyydyttynyttä 3,2g 

Fazerin Fazerina-suklaapatukka (37g)
Kokonaiskalorimäärä: 204kcal
Proteiinia: 3,1g
Hiilihydraattia: 19g, joista sokereita 18g. 
Rasvaa: 13g, joista tyydyttynyttä 7,4g 
(lähde: www.fazer.fi)

Mikä meni vihkoon? Rainbown patukka on höystetty kirjaimellisesti sokerilla. Sokeri tulee glukoosi- ja fruktoosisiirapista, jotka ovat ainesosaluetteleossa toisena ja kolmantena. Tuote jää ehdottomasti tästä kasasta pohjalle.  Käytännössä se vastaa suoraan karkkipatukkaa, jota on vähäsen höystetty proteiinilla ja isketty lisäravinnehyllyyn. Etenkin jos näitä ainesosaluetteloita ja ravintoarvoja ei ole itse hirveästi pyöritellyt ja miettii kannattaako tämmöiseen tuotteeseen hassata rahojaan niin autan päätöksessä - ei kannata. Osta mieluummin suoraan tuo Fazerina-patukka, joka todennäköisesti on jopa paremman makuinen! (Ainakin itse vetäisin mieluiten kyseisen suklaan mennen tullen huiviin :D) 


FAST MAX (45g)
Kokonaiskalorimäärä: 180kcal
Proteiinia: 13g
Hiilihydraattia: 20g, joista sokereita 15g.
Rasvaa: 6g, joista tyydyttynyttä 3,3g 

FAST NAX (35g)
Kokonaiskalorimäärä: 176kcal
Proteiinia: 11g
Hiilihydraattia: 11g, joista sokereita 9,5g.
Rasvaa: 9,8g, joista tyydyttynyttä 6,0g 

Sokerimäärässä kakkoseksi nousee Fastin Max-patukka. Mielestäni tämä patukka on maultaan ihan jäätävän hyvää ja offilla vedinkin sellaisen huiviin jos halusin esimerkiksi herkutella. Se toimi siinä, mutta kyseisen tuotteen sokerimäärä on syy, miksi en sitä muuten käyttäisi. Proteiinin määrät eivät ole isoja Maxissa eikä Sportlifen patukassa. Maxiin verrattuna taas Sportlifen patukka sisältää vain 1,8g sokeria, mikä on jo erittäin hyvä saavutus. 

Voittopotti tästä kombosta mielestäni sisällön puolesta menee Barebellsin patukalle! Tuote maistuu mielestäni näistä kaikista parhaimmalle (menee jopa Fastin Maxin ohi!), sen arvot ovat kohdallaan ajatellen mielikuvaa proteiinipatukasta eikä sen puraiseminen muistuta hiekkakakun syömistä. Useimmat patukat maistuu mielestäni aivan hiekalle, mutta tietenkin tätäkin on höystetty makeutusaineilla makeaksi - sitä ei käy kieltäminen. Leaderin patukka on myös kelpo patukka arvoiltaan sekä ainesosaluetteloltaan. Kyseinen patukka olikin näistä kaikista kookkain kooltaan ja Sportlifen pienin.

Barebells Salty Peanut 55g 
Kokonaiskalorimäärä: 200kcal 
Proteiinia: 20g
Hiilihydraattia: 15g, joista sokereita 1,5g
Rasvaa: 8,5, joista tyydyttynyttä 4,4g 

Leader Coconut Protein Bar 68g 
Kokonaiskalorimäärä: 254g
Proteiinia: 27g
Hiilihydraattia: 19g, joista sokereita 1,7g
Rasvaa: 10g, joista tyydyttynyttä 7,6g 

Sportlife Chocolate Brownie 40g
Kokonaiskalorimäärä: 140kcal
Proteiinia: 12,4g
Hiilihydraattia: 13,1g, joista sokereita 1,8g
Rasvaa: 4,8g, joista tyydyttynyttä 2,8g



Entäs jos se proteiinipatukka korvattaisiin jollain muulla? Nykyään kaupoista löytyy myös proteiinipuddingeja, proteiinijuomia, proteiinisuklaata, proteiini sitä ja proteiini tätä.  Nappaisin kiireisessä tilanteessa ravintoarvoiltaan hyvän proteiinipatukan sijaan purkin maitorahkaa ja heittäisin sekaan vaikka sokeritonta funlightia, marjoja tai mehukeittoa. Raakanakin rahkan voi toki vetää jos pystyy. Oma suosikkini pikavälipalana on ollut ihan kanafileepaketti, joka löytyy yleensä leikkeleosastolta. Proteiinipuddingia olen joskus käyttänyt itsekin ja Propud suklaanmakuisena on oma ultimate suosikki!

Käytännössä näiden kanssa kannattaa vain olla tarkkana. Itse en ole nyt patukoita kiskonut pariin kuukauteen ja nämäkin menevät kyllä muihin suihin jos kelpaavat, mutta kaikinpuolin liputan mieluummin oikean ruuan puolesta kuin turvautumista näihin. Keinotekoinen on aina keinotekoinen, tietenkin tässä on hyvä huudella kun kulutan esimerkiksi Pepsi Maxia paheenani. Kai meillä jokaisella on omat demoninsa kaapissa?? Vai?



Mukavaa viikon alkua kaikille!


KURKKAA MYÖS: 

*
*


  
@tessavain

  
@tessaolsbo






Harmaat hiukset kotikonstein!

24. toukokuuta 2018
Kaikkien kampaajien kauhuna ajattelin julkaista ohjeet, miten onnistuin taikomaan omat hiukseni harmaiksi kotona ilman, että ne taittuvat siniseen tai vihreään. Harmaa tukka on se, mistä olen haaveillut varmaan yli vuoden verran ja nyt mulla vihdoin on sellainen. Ottaen huomioon, millainen tukkaprojekti oli vaalentaa tummanruskeasta ylipäänsä blondiksi tämä mun letti. Harmaa on ollut aina mielessä kun ajattelin sen sopivan vihreiden silmien kanssa, enkä vissiin pahasti mennyt metsään tän idean kanssa. Ainut vika tässä on se, että nyt ajellaan lyhyemmän tukan kanssa eteenpäin. Pidennyshiuksia en jaksa alkaa etsiä, mitkä menisivät sävyn kanssa yksi yhteen tai alkaa sävyttää niitä sopivaksi. Katson sitten jossain kohtaa, jos alkaa homma kiinnostaa niiden suhteen.


Alunperin mun tarkoitus oli vain raidoittaa tyveä, koska edellisestä kampaajakäynnistä on vierähtänyt ainakin 4-5kk  enkä ole tehnyt sen jälkeen tälle mun tukalle yhtään mitään. Ainainen blondi kyllästytti ja harmaa pesi mielessä. Siinä kohtaa kun hain raidoitusainetta kauppareissulla, hetken mielijohteesta nappasin hyllystä matkaan Schwarzkopfin Live hiusvärin sävyssä U71 Metallic Silver. Ajattelin, että repäistään nyt kesän kynnyksellä kerrankin eikä aina mennä tutulla ja turvallisella. Etenkin nyt kun mulla oli kerrankin kunnon pohja, mihin sen harmaan uskaltaa laittaa ja mietinkin tätä prokkista hieman "Once in the lifetime" - juttuna. Pikkuisen heittäytymistä peliin ja katsotaan mitä tulee!


Koko homman aloitin tyven vaalentamisella, sillä valehtelematta mun tyvikasvu oli ainakin 10cm pitkä ja sitä on osittain värjättykin ruskealla kampaajalla. Joten ainoastaan latva oli riittävän vaalea harmaan sävyä varten. Tärkeää on näiden kanssa, että todellakin se pohja on oikeasti vaalea mihin se harmaa laitetaan ettei se taita sitä mihkään muuhun epämääräiseen väriin. Vaalensin ensin tyven ja pari keltaista kohtaa latvasta ja kun tyvi oli riittävän vaalea --> huuhtelin aineen pois ja samalla pesin latvan syväpuhdistavalla shampoolla, jolloin kaikki ylimääräiset hopeashampoon jämät, metallit yms ei jää harmaan hiusvärin alle. Tällä vältin myös sen, ettei pesuvedestä kertyneet metallit ala taittaa hiusväriä vihreään. Käytin Four Reasonin syväpuhdistavaa shampoota tässä.

Operaation jälkeen kokeilin harmaata sävyä ensin niskahiuksiin, miten se käyttäytyy mun tukassa ja onnistuneen lopputuloksen jälkeen länttäsin värin vasta koko pituuteen. Normaali minä länttäisi kaiken aina kerralla päähän, mutta nyt pelasin kyllä varman päälle. Kun nopeasti googlaa kokemuksia harmaista hiusväreistä, saa kyllä varmasti ristiriitaista palautetta. Osalla toimii erittäin hyvin ja osalla ei niin hyvin. Riippuen pohjasta ja aiemmasta käsittelystä, on kaupan väreillä onnistuminen aika 50-50. Tällä kertaa ei kyllä mennyt vihkoon tämä värjäys. En helkkari varmaan ikinä ole ollut näin tyytyväinen mun tukkaan!! (Siitäkin huolimatta, että se on lyhyt..) Kuvapläjäyksiä on varmasti jokaisessa mun somekanavassa tästä lähin!







MAHTIA VIIKONLOPPUA KAIKILLE! 


MUN AIEMMAT HIUSPROKKIKSET: 
*
*

    .    
@tessavain

   
@tessaolsbo



Miten mun kisadieetti etenee?

20. toukokuuta 2018
Heissulivei! Nyt onkin hyvä pitää katsastusta miten kisaprokkis etenee. Päivittelen suhteellisen ahkerasti muita somekanavia, kuten instaa ja snäppiä, joten päivän polttavimmat jutut löytyy niistä. Muutenkin tässä on tapahtunut muutosta suuntaan kuin toiseenkin. Viimeisin tapahtui nyt viikon 5 loppupuolella, jolloin myin autoni pois. Ostin auton itselleni kolmisen vuotta sitten, koska työpaikkani sitä melkein vaatimalla vaati. Nykyään asun sen verran lähellä työpaikkaa sekä salia, että auto on ollut vain mukavuudenhalun takia. Nyt sitä ei enää ole ja vaihdan liikkumiseni taas tuttuun ja turvalliseen bussiin. Ehkä tämä tekee toistaiseksi ihan hyvää ja jääpähän enemmän rahaa muuhun kuin auton ylläpitoon!! (Kuten treenivaatteisiin maybe?)


Miten sitten muuten? Ruokavalio on suhteellisen tiukan tuntuinen ja luonnollisesti tiukemmaksihan se tulee menemään. Päivän paras ja odotetuin ateria on ehdottomasti aamupuuro...Siitä kun joutuu luopumaan jossain kohtaa niin voi veljet :D Hiilariateriat on muutenkin kuin yhtä juhlaa, sillä ne buustaavat energiaa tähän ruotoon aikalailla! Vedän aika paljon salaattia+kanaa ruuaksi ja yleensä treenin jälkeen vetäisen riisiä+jauhelihaa sekä kasvikset huiviin. Ruokavalio on onneksi helppo toteuttaa eikä sen preppaamiseen mene kauan.

Treeneissä energiavaje on kyllä näkynyt sekä tuntunut. Toisinaan tuntuu, että treenin läpi pitää taistella - toisinaan tuntuu, että isot raudat nousee hirveän helposti. Riippuu hieman päivästä sekä myös muusta aktiviteetista. Silti, jokainen mahdollinen treeni on tähän mennessä tehty ja jokainen safka ohjeen mukaan syöty. Mistään en ole lipsunut ja nyt alkaa viikko 6! Se ois niinkuin 19 weeks out! Mihin tää aika oikeasti menee??

Joka tapauksessa, eniten dieetin alussa pelkäsin sitä omaa lipsumista. Noudatin kyllä Jarin tekemää ruokavaliota myös dieetin alkuun asti, mutta jos meillä töissä oli munkkia tarjolla - minähän söin. Viikonloppuisin jos teki mieli herkutella, sitten sitä tuli myös syötyä herkkuja. En kokenut sitä mitenkään ongelmana, koska nämäkin olivat kaikki tietoisia valintoja herkkujen suhteen. Nyt etenkin kun olen ollut 1,5kk dieetillä enkä ole paljoa herkkuja saanut - on tämä eläminen hieman helpottunut. Toisaalta, välillä on hankalia hetkiä kun kroppa tuntuu oikein huutamalla huutavan sitä ruokaa, vaikka olisit just muutama minuutti sitten syönyt.


Siitäkin huolimatta, että ne paistopisteen pullat ja irtokarkkihyllyt välillä huutaa mun nimeä kaupassa. olen huomannut kropassa myös kiristymistä. Eniten rasvaa on palanut yläkropasta tähän mennessä. Painoa seurasin alussa kun nesteet lähti ja sen jälkeen en juuri ole vaa'alla jaksanutkaan käydä. Keskityn siihen, että lihasmassa säilyisi mahdollisimman hyvänä alla, ettei dieetti polta niitä rakkaudella rakennettuja lihaksia. Jotenkin on innostunut fiilis tulevasta ja odotan innolla sitä hetkeä kun saa vetää ne kisabiksut niskaan ja lähteä lavalle näyttää koko pakettia. Toisaalta, nyt on vielä hyvää aika unohtaa se itse kisa ja keskittyä tekemiseen. Tää matka on kuitenkin sellainen asia, mikä on vedettävä kunnialla loppuun ettei tarvitse jossitella syksyllä.

Olen ehtinyt pohtia myös aikaa kisojen jälkeen. Myös sitä, että kisaanko tulevaisuudessa vielä ja mikä mun tavoite tulisi olemaan. Kisaaminen kiinnostaa ehdottomasti, toisaalta tässä ei ole sitä ensimmäistäkään kisaa vielä skabailtu, joten tulevaisuuden suunnitelmia on mahdoton tietää. Palo on kova kyllä tähän lajiin ja tekeminen on tuntunut erittäin mieluisalta(vaikka nälkäkiukkua on ollut kyllä ilmassa välillä). Ei sitä turhaan sanota, että tämä laji vaatii paljon päätä...

Nyt raahaudun suihkun kautta sohvalle tekemään kuoleman ruokakipon kanssa, joten toivottelen kaikille:


OIKEIN MAHTIA VIIKON ALKUA! 

LUE MYÖS: 



PSST... muista Instagram: @tessaolsbo sekä Snapchat: tessavain


Mikä on parasta just nyt?

18. toukokuuta 2018
Hellurei! Jälleen taas tietokoneen ääressä ja arkea olenkin pyöritellyt tässä ahkerasti. Aika menee siinä kun juoksee työpaikan, salin ja kodin väliä. Välissä ehtii nähdä myös sitä parempaa puoliskoa sekä karvaturria, joka asustelee kotona. Kaiken tän arjen harmauden keskellä on auttanut upeaakin upeampi keli ulkona ja suuresti harmittaakin kun tulee tehtyä sitä surullisen kuuluisaa "siistiä sisäduunia" kun mun työpaikalla ei ole edes ikkunoita! Karmeeta :D  Muutama juttu tässä on tullut mieleen, mitkä ovat viime aikoina olleet aika kovassa huudossa!

Aamulenkit aikaisin aamulla kun on vielä aivan hiljaista ja aurinko alkaa lämmittää.

Tää on siis ihan ultimaallinen lemppari, vaikka väsyttääkin lähteä aina ulos käppäilemään suoraan sängystä. Jotenkin on kiva kun tää kisaprokkis osui tähän kesäaikaan kun aamuisin ei tarvitse pakkautua kymmenen eri vaatekerroksen sisälle ja aamuaurinko paistaa. Nautin!

Ja tän aamusuorituksen jälkeinen fiilis kun saa AAMUPUUROA!

Offikaudella mä olin ihan rikki aamupuurojen kanssa kun en saanut niitä syötyä ikinä alle puoleen tuntiin. Nyt kun on tullut fiksattua sellainen maistuva kombo aamupuurosta - on se ehdottomasti mun lemppariruoka tällä hetkellä! Etenkin kun olen vetänyt samaa settiä jo viisi viikkoa eikä edes kyllästytä. (Voiskohan johtua kun marjoina on mansikoita, jotka on vähän makeita?? NAM!)




Se fiilis kun raskas treeni ja aerobinen on takana..

Se tunne kun koko kroppa on ihan rikki, mutta oot saanut sen treenin tehtyä kunnialla loppuun. Mitään ei ole hampaankolossa, että olisit luovuttanut kesken tai paukkuja olisi jäänyt. Paras fiilis ehdottomasti!

Kun dieetti puree.. 

Pakko tämä oli listata, vaikka miten ulkonäkökeskeiseltä kuulostaakin. Onhan se nyt kivaa kun monta vuotta tahkotut lihakset alkaa erottua ja näet sen duunin pikkuhiljaa, mitä olet painanut sinne kaiken rasvasolukon alle! Näin kesän kynnyksellä kelpaa kulkea myös topeissa sun muissa kun ei ole jäätävä sokeripöhö päällä.

Leuanveto

Kuningasliike yläkropalle, jonka palautin takaisin selkätreenien verryttelyihin. Kummasti saa koko ruoto osumaa ja pääsee käsiksi selkäfileisiin, joita yleensä kutittelen kyseisen liikkeen jälkeen. Muutenkin kyseistä liikettä kannattaa harrastaa, jos haluaa treenata koko yläkroppaa kokonaisvaltaisesti. Leuanvetolaitteella(mikäli sellainen salilta löytyy) on maailman helpoin harjoitella oikeaa tekniikkaa. Toki ajattelin pystyä vetämään leukoja myös meidän kotona leuanvetotangolla ilman apuvermeitä enemmän kuin neljä ;)



Iho ei muistuta kuin et olisi edes ylittänyt teini-ikää..

En oo varmaan moneen vuoteen nähnyt mun lärvin ihoa näin hyvässä kunnossa mitä se on nyt :D Johtuisikohan kaiken ylimääräisen sokerin ja mätön poisjättämisestä? (Vaikka ne kyllä maistuisi siitäkin huolimatta!!) Rakas suklaa, me tapaamme vielä <3

Kun sulla ei ole aamuisin niin jäätävä kiire..

Kyllä, olen oppinut heräämään oikeasti aikaisin ja myös menen nukkumaan aikaisin. Kumma juttu kun niitä tunteja on vuorokaudessa myös enemmän tuhlattavaksi! Onhan se myös kiva hoidella ne aamutoimet rauhaksiin sekä aikaa jää myös muuhun löhöilyyn kahvikuppi kourassa.

Sanoinko jo, että se lämmin keli? 

Toppi ja shortsit päällä kun koira pyytää ulos? Onko helpompaa kun otat karvaturrin matkaan ja painelet vaan sinne pihalle ilman 10min mietintäsessiota, ettet palellu sinne lenkille. Liian kuuma keli ei ole mun mieleen vaan viihdyn parhaiten noin 20 asteen nurkilla. Siitä ylöspäin menevät lämmöt ei ole se mieluisin oleskelulämpö itselleni, mutta kyllähän se lämpö kelpaa ennemmin kuin saman verran pakkasta!!


LUE MYÖS: 




MAHTAVAA VIIKONLOPPUA KAIKILLE! 

Mikä mua motivoi?

1. toukokuuta 2018
Täällä taas! Kolmas viikko starttasi dieettiä ja viikot etenee. Jotenkin hassua, että justhan tää dieetti alkoi mutta nyt on jo 22 weeks out! MITÄÄ?? Ihan älytöntä vauhtia mennyt tää kolme viikkoa. Toisaalta olenkin painanut duunia kuin pieni eläin ja nyt mulla on edessä viikonloppuna kolmen päivän vapaat! En ole moisia nähnyt sitten helmikuun! Aion lauantaina nukkua kyllä niin pitkään kuin nukuttaa ja ottaa aamun täysin pitkän kaavan mukaan!

Aloitin treeniviikon samantien selkätreenillä ja tein vielä aerobisen treenin punttitreenin kylkeen. Eilen oli korkeahiilarinen päivä, joten hiilaria tungettiin koneeseen näköjään sen verran, että hikoilin kuin pieni sika. Aina kun tankkaan hiilaria kroppaan, on hien määrä seuraavassa treenissä aika jäätävä. Taas sen kyllä huomasi! Tunnin selkälihojen kutittelun jälkeen kyllä kysyttiin päätä aerobisen parissa. Joka kerta kun mun pää sanoo, ettei nyt jaksa - mun sisäinen taistelija sanoo, että jaksan! Mietin myös usein sitä rautaista kisakuntoa, minkä vuoksi mä tätä hommaa teen.



Siitä tulikin mieleeni erittäin hyvä juttu, nimittäin motivaatio. Usein ihmetellään mistä oikein kaivan motivaationi tähän hommaan? Miten jaksan syödä abouttiarallaa samoja safkoja päivästä toiseen? Miten jaksan raahautua sinne salille ja miten pysyn irti herkuista? Tämä kuuluisa fraasi: "En mä tohon pystyis" on myös kaikunut useampaan kertaan. Ei siihen oikeastaan muuta tarvita kuin TAVOITE. Mun selkeä tavoite on pönöttää lavalla sellaisessa kunnossa ettei mun tartte miettiä "Hitto kun mä satuin syömään vähän ohi" tai "Ei ois pitäny skipata sitä treeniä vaan siksi, että väsytti". Olen ihan varma, että mun motia tullaan koettelemaan moneen kertaan tässä kun ruuan määrä tipahtaa ja treenimäärä nousee ihan sata varmasti. Tiedän, etten pääse missään kohtaa helpolla ja käyn ihan varmasti taisteluita omassa pääkopassa.

Se mitä itse sokeriin tulee, mähän oon aivan posketon sokerihiiri. Pullat, karkit, suklaa, leivokset... you name it. Kaikki kelpaa! Herkkuhimo on pahin, mikä iskee silloin kun on nälkä ja silloin tätäkin likkaa koetellaan ihan huolella. Aina kun tekee herkkuja mieli, nappaan purkan suuhun ja keskityn miettimään mun tavoitetta. Sitä paitsi, ne herkut ei varmasti hylkää mua tän kisaprokkiksen aikana ja voin kertoa ettei yksikään suklaapala tällä hetkellä ole niin arvokas, että pilaisin alkaneen projektin samantien! Joka kerta kun tulee treeneissä se hetki, kun pääkoppa huutelee etten pysty tekemään lisää toistoja - mietin edelleen sitä kisakuntoa missä haluan esiintyä ja kummasti sieltä tulee aina vielä muutama rykäisy kohdelihakselle.

Mikä järki tässä hommassa sitten on? Mikä motivoi siihen, että vedän puoli vuotta tiukkaa dieettiä, kiskon bikinit päälle ja kiipeän lavalle kaiken kansan ihmeteltäväksi? Eihän siinä näin suoraan sanottuna ole mitään järkeä. Mua eniten motivoi se kehitys, kunnon eteneminen sekä myös se lopullinen päämäärä. Tykkään itse lihaksikkaasta kropasta ja sen rakentaminen on mulle erittäin motivoivaa puuhaa. Siksi motivoidun aina lisää kun lihaserottuvuus paranee, voimatasot kasvaa ja selkä leviää niin paljon etten mahdu kohta ovista sisälle. Yksi tärkeä asia tulee tässä kohtaa myös huomiona. Se tunne kun sun kroppa toimii ja palautuu sekä treeni kulkee. Se sokerin aiheuttama surkea pöhöinen olo ei vedä vertoja sille, kun heräät aamulla virkeänä aamupuuron ääreen. On sekin aika mahtia, että vaikka kiskoisin levyllisen suklaata - ei kehoni räjähdä nesteestä totaalisesti vaan seuraavan päivän pumppi tulee olemaan ultimaallinen :D


Siinä kohtaa kun lausuu kultaiset sanat: "Minä en pysty" on antanut itselleen luvan luovuttaa ja mukavuusalue voittaa. Kun pystyt vastaamaan tähän mörköön: "Totta helvetissä pystyn!", mennään aina seuraavalle tasolle. Siksi onkin hyvä miettiä onko ihmistyyppinä helposti luovuttava vai sellainen, joka ei pienestä säikähdä. Itse luovutan tietyissä asioissa liian herkästi, mutta treenaaminen on ollut aina sellainen sydämen asia missä en moista hyväksy itseltäni. Toisaalta, tämän saman moodin kun saan taistelua jokaisen elämän osa-alueelle - uskon monen asian sujuvan mallikkaasti. Siksi just SUN tarvii sanoa sille pienelle pääkopallesi: "Mä todellakin teen tän" ja kun poistut mukavuusalueelta - saat aivan uskomattomia tuloksia! Jos siis rakennat kesäkondista tai kiristelet kuntoa kesäksi ja nälkä vaivaa - muista se, ettei dieetti ole ikuinen. Yksikään herkku ei katoa kaupasta ja niitä voi vielä tässä elämässä syödä. Yksikään herkku tuskin on niiden dieetin tulosten arvoinen.




MAHTIA VIIKON JATKOA KAIKILLE JA HYVÄÄ VAPPUA!




SEKÄ